Zacharias Topelius

Kuvan lähde

ELÄMÄ

Zacharias Topelius syntyi 14. tammikuuta 1818 Kuddnäsin tilalla lähellä Uuskaarlepyytä suureen, varakkaaseen porvarissukuun. Topeliuksen isä, Zacharias Topelius vanhempi, oli oululaissyntyinen lääkäri ja kansanrunouden kerääjä ja isoisä oululainen kirkkomaalari Mikael Toppelius (1743-1821). Topeliuksen äiti, Catharina Sofia, kuului varakkaaseen Calamniuksen kauppiassukuun Uudestakaarlepyystä. Topeliuksella oli kaksi vuotta nuorempi sisar Johanna Sofia (1820–1913). Perheen kaksi vanhinta poikaa Johan ja Gustaf kuolivat sylilapsina. 

Suvun alkuperäinen sukunimi oli Toppila Limingan Rantakylässä sijainneen suvun kotitalon Toppilan mukaan. Topeliuksen isoisä muutti sukunimen latinalaiseen muotoon Toppelius, ja isä jätti nimestä pois toisen p-kirjaimen.

Oulun triviaalikoulu

Topelius lähetettiin 11-vuotiaana setänsä, lääkäri Gustaf Toppeliuksen luo Ouluun kouluun, koska hänen vanhempansa halusivat antaa pojalleen paitsi lisää elämänkokemusta myös mahdollisuuden oppia suomea. Topelius kirjoittautui Oulun triviaalikouluun 1829 ja valmistui menestyksellisesti kolme vuotta myöhemmin 1832. Sedän lisäksi Topeliuksella asui Oulussa myös kolme naimatonta tätiä, Margareta, Johanna ja Brita, joilla oli oma lainakirjasto. Kouluaikanaan Oulussa nuori Topelius lukikin tätiensä ylläpitämän lainakirjaston lähes kokonaan. 

Toppeliuksen talo. Oulun Torikadulla sijaitsevan Toppeliuksen talon rakennutti Topeliuksen setä Gustaf Toppelius vuonna 1826. Topelius asui talossa käydessään Oulun triviaalikoulua vuosina 1829-32. Nykyistä rakennusta edeltänyt, samalla paikalla sijainnut talo tuhoutui Oulun suuressa kaupunkipalossa 1822.

J.L. Runebergin yksityisoppilas

Käytyään Oulun triviaalikoulun Topelius jatkoi opintojaan J.L. Runebergin yksityisoppilaana Helsingissä. Varhaisimmat runonsa Topelius kirjoitti oleskelunsa aikana Runebergien kodissa Kruununhaassa. Kesäkuussa 1833 hän suoritti ylioppilastutkinnon, minkä jälkeen hän kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin-Yliopistoon Pohjalaiseen osakuntaan. Topelius promovoitiin maisteriksi 1840 ja hän valmistui filosofian tohtoriksi 1847. Vuonna 1845 Topelius solmi avioliiton kotikaupunkinsa kauppiaan tyttären Emilie Lindqvistin kanssa.

Kulttuurivaikuttaja

Valmistuttuaan maisteriksi Topelius elätti perheensä Helsingissä sanomalehden toimittajana ja loi menestyksekkään uran kirjailijana, professorina ja mielipidevaikuttajana.

Vuodesta 1841 Topelius toimi Helsingfors Tidningar-lehden toimittajana. Topelius julkaisi lehdessä runojaan ja ennen kaikkea suuren joukon jatkokertomuksiaan, följetongeja. Samaan aikaan Topelius alkoi kirjoittaa myös lapsille. Toimittajuutensa ohella Topelius toimi historian ja ruotsin kielen tuntiopettajana Helsingin lyseossa ja yliopiston osa-aikaisena tilapäisenä amanuenssina. Vuonna 1854 Topelius nimitettiin Suomen historian ylimääräisen professorin virkaan ja 1875 hänet valittiin Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston rehtoriksi.

Elämänsä aikana Topelius toimi monissa yhdistyksissä ja valtiollisissa komiteoissa. Hän oli muun muassa Taiteilijaseuran puheenjohtaja ja toimi Suomen Taideyhdistyksessä. Helsingin rouvasväenyhdistyksessä ja Ruotsalaisen rouvasväenkoulun kouluneuvostossa Topelius ajoi yhteiskunnallisen tasa-arvon lisäämistä ja naisten oikeutta saada sivistystä.

Koivuniemi 

Vuonna 1878 Topelius jäi eläkkeelle yliopiston rehtorin virasta ja sai valtioneuvoksen arvonimen. Seuraavana vuonna perhe muutti Helsingin itäpuolelle Sipooseen Koivuniemen tilalle (Björkudden). Topelius kuoli kotonaan Koivuniemessä 12. maaliskuuta 1898. Hänet on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle. 

Topeliuksen muistolaatta Toppeliuksen talon (Torikatu 16) julkisivussa. Muistolaatta paljastettiin Topeliuksen kuoleman 100-vuotismuistopäivänä 12.3.1998.

TUOTANTO

Topeliuksen laajaan tuotantoon sisältyy muun muassa satukokoelmia, historiallisia romaaneja, runoja, näytelmiä, oppikirjoja ja virsirunoja. Topelius kirjoitti teoksensa ruotsiksi, mutta niitä alettiin suomentaa jo 1848. Hänen teoksiaan on käännetty muun muassa tanskaksi, englanniksi, saksaksi, islanniksi, ranskaksi, viroksi ja venäjäksi.

Topelius muistetaan etenkin oppikirjoista Maamme kirja ja Luonnon kirja sekä historiallisesta romaanisarjasta Välskärin kertomuksia, joka ilmestyi aluksi jatkokertomuksena Helsingfors Tidningarissa.  Satusetänä muistetun Topeliuksen saduista tunnetuimpia ovat Lumikuningatar, Koivu ja tähti ja Adalmiinan helmi. Topeliuksen lastenkirjatuotanto on julkaistu koottuna sarjaan Lukemisia lapsille. Hänen tunnetuimpiin runoihinsa kuuluvat muun muassa Sylvian joululaulu ja Varpunen jouluaamuna, jotka on myös sävelletty lauluiksi. 

Topelius oli historiallisen romaanin uranuurtaja Suomessa:  hänen vuonna 1850 julkaisemansa Hertiginnan af Finland (Suomen herttuatar) oli ensimmäinen suomalainen historiallinen romaani.

Lähteet:

Klinge, M. 1997. Topelius, Zachris (1818 - 1898). Viitattu 16.4.2015, http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2854/

Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. 2015 . Zachris Topelius. Viitattu 16.4.2015, http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=1255&formid=kirre&previd=kirre&typ0=14&sesid=1164780893&

Oulu-seura ry. 2015. Muistomerkit ja –laatat. Viitattu 2.5.2015, http://www.oulu-seura.fi/muistom.htm

Svenska litteratursällskapet i Finland. 2015. Topelius. Viitattu 2.5.2015, http://topelius.fi/index.php?docid=50

Wikipedia. 2015a. Toppeliuksen talo.  Viitattu 2.5.2015, http://fi.wikipedia.org/wiki/Toppeliuksen_talo

Wikipedia. 2015b. Zachris Topelius. Viitattu 2.5.2015, http://fi.wikipedia.org/wiki/Zachris_Topelius

Lisätietoa:

 

SKS Biografiakeskus – Topelius 
SLS Svenska litteraturskapet – Topelius 

Topeliuksen teoksia Gutenberg-projektissa